Kehotietoinen johtaja on muutosten keskellä inspiroiva eikä uuvuttava

Ihmisyyden monet puolet -blogi

Hanna Kumpulainen
29.3.2023

Länsimaisessa ajattelussa ja erityisesti liiketoiminnassa ja johtamispuheessa on vuosisatoja hyvin vahvasti korostettu rationaalista älykkyyttä ja ajattelua. Tämä näkyy paitsi johtamisessa ja työyhteisöjen toiminnassa, myös prosesseissa ja rakenteissa, jotka usein pyrkivät jopa poistamaan ihmisen koko järjestelmästä. Ihminen käsitetään numerona tai pelinappulana, resurssina, jota voidaan huoletta siirtää paikasta toiseen.

Entä jos johtamisen tavat rakentuisivatkin sille, millaisia me ihmiset pohjimmiltamme olemme? Millaisia olisivat työyhteisöt, joissa työn tekeminen muotoutuisi ihmisen perusolemuksen mukaan?

Millainen johtajuus ymmärtäisi, kunnioittaisi ja myös hyödyntäisi ihmisen tarvetta olla sosiaalinen olento kaikkine tunteineen, ajatuksineen ja kehollisine viesteineen, yhteydessä toisiin ihmisiin, ympäristöön ja laajempaan tarkoituksellisuuteen?

Kutsun tällaista lähestymistapaa keholliseksi johtajuudeksi. Löydän siitä viisi näkökulmaa.

1. Kehotietoisuus ohjaa hyviin päätöksiin ja positiiviseen tunneilmastoon. 

Olemalla vahvasti tietoinen itsestään, oman ruumiinsa viesteistä ja yhtä lailla myös toisen ihmisen sanattomista viesteistä johtaja osaa hyödyntää valtavaa tietovarantoa päätöksentekonsa ja tunneilmaston rakentamisen tueksi. Keho välittää enemmän tietoa kuin rationaalinen ajattelumme koskaan pystyy tuottamaan, ja viisas johtaja osaa tätä tietoa hyödyntää.

Kehotietoisuus auttaa tunnistamaan tunteita ensin itsessä ja omissa nahoissa, ja sitten myös toisessa. Tunnistamalla tunteiden kehollisia viestejä on mahdollista tietoisesti ja aktiivisesti johtaa tunneilmastoa ympärillään. 

Positiivinen tunneilmasto ei kiellä vaikeita tunteita, vaan auttaa kohtaamaan ja käsittelemään niitä. Se rakentaa ympäristön, joka vahvistaa positiivisia tunteita ja jossa on hyvä ja turvallinen tehdä työtä.

2. Kehollisuus inspiroi ja innostaa kohti tavoitteita.

Kehollinen johtaja osaa positiivisesti vaikuttaa toisiin ihmisiin. Hän voi omalla kehollisella olemuksellaan innostaa, inspiroida ja kutsua mukaan yhteiseen tekemiseen. Hänen ei tarvitse vetää, työntää tai pakottaa, vaan hän saa ihmiset haluamaan tulla mukaan, osallistua.

Voimakkaasti itse- ja yhteisöohjautuvuutta korostavana aikana tällä voi olla paljon suurempi merkitys, kuin voisi ehkä ajatellakaan.

3. Kehollinen johtaja kohtaa rohkeasti haasteita ja konflikteja.

Kehollisella johtajalla on taito ja keinoja säädellä omaa olotilaansa niin, että vaikeitakin asioita kohti meneminen on mahdollista. Siitäkin huolimatta, että oma olotila ja sisäinen vaaratutka vahvasti ohjaisi poistumaan paikalta tai siirtämään asian käsittelyä. Kun omaa olotilaansa osaa kehollisesti säätää, pysyy vaikeassakin neuvottelussa tai keskustelussa järkiajattelu ja myötätunto mukana.

Toimiessani työyhteisösovittelijana ja vuorovaikutuskulttuurin kehittäjänä huomaan usein, että monet työyhteisöt ovat täynnä pidäteltyjä tunteita, puhumattomia sanoja ja valtavaa kehollista jännittyneisyyttä. Kun kysyn, miksi vaikeita asioita ei nosteta keskusteluun, usein esiin nousee jokin hyvin arkipäiväiseltä tuntuva asia. Jännitys asian nostamisesta esiin tuntuu kehollisesti niin vaikealta, että alitajuisestikin siirrämme asiaa eteenpäin.

Kuitenkin erilaiset vaikeat vuorovaikutustilanteet ja konfliktit kuuluvat johtajan työhön. Jos omaa kehollisuuttaan ei ole koskaan oppinut tuntemaan tai omaa olotilaa säätelemään, oma ruumis saattaa tuntua petolliselta: ”miksi kehoni reagoi näin, eihän tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä!” Voi tuntua turvallisemmalta pitää itsensä hieman etäällä sekä omista kehon viesteistä ja tunteista, että toisesta ihmisestä.

Työyhteisössä, jossa uskalletaan turvallisesti olla eri mieltä, kohdata haasteita ja käydä vaikeita keskusteluja, on valtava oppimisen mahdollisuus. Se antaa mahdollisuuden nähdä ei-ilmeiseen ja uudistua tavoilla, joita ei turvattomassa ympäristössä uskalla edes ajatella.

4. Kehollisen johtajan työyhteisössä työ on ihmisen kokoista.

Kehollinen johtaja välittää ihmisistä ja pystyy tuntemaan empatiaa ja myötätuntoa. Kyky tuntea empatiaa on vahvasti ruumiillinen. Matkimme toisen ihmisen liikesuorituksia ja tunteisiin liittyviä toimintoja omassa mielessämme ja kehossamme. Se, mitä tulkitsemme toisesta, riippuu täysin siitä, miten hyvin tunnemme oman kehomme ja tunteidemme viestejä.

Myötätunto on psykologisen turvallisuuden raaka-aine. Myötätuntoisissa ja psykologisesti turvallisissa organisaatioissa ihmiset ovat sitoutuneempia, sairauspoissaoloja on vähemmän ja ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä.

Tiedostamalla oman rajallisuutensa voi johtaa aktiivisesti hyvinvointia työyhteisössä. Kehotietoinen johtaja kunnioittaa oman ja toisten kehon rajoja ja osaa luopua asioista.

Irti päästäminen on myös säännöllistä etäännyttämistä työstä silloin, kun on palautumisen aika. Johtaja, joka ei tunne tai kunnioita oman kehon rajoja, puskee jatkuvasti omien rajojen yli. Stressaantunut keho on hälytystilassa ja silloin myötätunto katoaa - itseä ja muita kohtaan.

5. Kehollinen johtaja on vakauden ja rauhallisuuden johtaja.

Katoavassa maailmassa mikään ei ole varmempaa, kuin jatkuva muutos. Siksi johtajan taito vakauttaa ja johtaa rauhaa on muodostunut entistä harvinaisemmaksi ja arvokkaammaksi. Rauhaa tai levollisuutta on mahdoton teeskennellä – aito tunnetila tarttuu aina. Rauhallisuuden johtaminen ja vakauttaminen lähteekin aina siitä, että johtaja kykenee itse rauhoittumaan sisäisesti.

Kehollinen johtaja luo rauhallista ja levollista läsnäolon tilaa ympärilleen ja omalla läsnäolollaan rauhoittaa toisia ihmisiä. Rauhan ja vakauden johtaminen isojenkin myllerrysten tai ristiriitojen keskellä on taito, joka mahdollistaa muutoksen ja uudistumisen.

Hanna Kumpulainen (FT), toimitusjohtaja Hyvää Työtä-Akatemia, on intohimoinen johtamisen ja työyhteisöjen kehittäjä, työyhteisösovittelija ja joogaopettaja, joka uskoo siihen, että työelämä, hyvinvointi ja liiketoiminta voivat kehittyä ja uudistua samaan aikaan. Hanna yhdistää kaikessa tekemisessään innovatiivisella tavalla tieteellistä tietoa, kokemuksellista johtamisosaamista, kehollisuutta ja kestävästi kannattavan liiketoiminnan kehittämistä. Hannalla on pitkä työkokemus erilaisista tehtävistä johtajana, yrittäjänä ja pk-yritysten hallituksen jäsenenä ja yritysten, työyhteisöjen ja liiketoiminnan kehittäjänä. Hannan työura haastavissa, paineisissa tilanteissa mm. kasvavan yrityksen perustajana ja toimitusjohtajana, valmentajana ja työyhteisösovittelijana on herättänyt mielenkiinnon siihen, miten voisimme oppia hyödyntämään viisasta kehomieltämme haastavissa tilanteissa – ja lopulta palautumaan niistä taas lempeään, levolliseen olemisen tilaan. Pohjakoulutukseltaan Hanna on luonnontieteilijä ja opiskellut laajasti vuorovaikutuksen tieteitä, sosiaali-, sekä työ- ja organisaatiopsykologiaa sekä erilaisia kehollisia ja kehoterapiamenetelmiä. Ks. lisää: www.hyvaatyota.com

Henkilökuva: Tiina Haring