Kun johdamme tiedolla, niin mistä tiedosta puhumme?
Ihmisyyden monet puolet -blogi
Asta Raami
3.8.2022
Monessa organisaatiossa korostetaan tiedolla johtamista. Ja se on hyvä. Tietämättömyydellä johtaminen ei kuulosta hyvältä eikä ole järkevää.
Mutta kun puhumme tiedolla johtamisesta, niin mistä tiedosta puhumme?
Usein ajattelemme tiedon olevan dataa ja faktoja, joiden pohjalta sitten päätellään rationaalisesti. Että silloin meillä on käytössämme parasta ja luotettavaa tietoa, johon perustuen voimme tehdä virheettömiä päätöksiä. Ajatus on epärealistinen.
Virheettömään päätöksentekoon ei pysty kukaan, ei edes koneet. Data on aina suodattunutta, lähes aina osin epäluotettavaa, puutteellista tai kenties jo vanhentunutta. Vähintäänkin laskentatehoa tai aikaa on liian vähän.
Tulevasta ei ole vielä dataa ja useat johtamisen päätökset kohdistuvat tulevaan. Meillä voi toki olla käytössämme hyviä analyysejä ja todennäköisiä skenaarioita, mutta tilanteet ovat muuttuvia ja epävarmuus lisääntyy mitä pidemmälle tulevaan päätökset suuntautuvat.
Monessa tapauksessa olisikin oleellisempaa kysyä mihin tavoitteeseen tähtäämme ja millaista tietoa tarvitsemme sinne päästäksemme. Tämän jälkeen voisimme alkaa tarkentaa siihen, miten voisimme tarpeellista tietoa tavoittaa ja arvioida.
Johtajuus jonka tavoitteena on ennakointi, innovointi tai edelläkävijyys, tarvitsee muutakin tietoa kuin peruutuspeilin maisema. Täysin uuden keksiminen ja radikaali visionäärisyys tapahtuvat suureksi osaksi näkyvän logiikan ulottumattomissa. Vain harvoin ne syntyvät vanhaa tietoa uudelleen järjestellen. Radikaaliin uuteen liittyy tämän hetkisen tiedon ja näkökulman ylittäminen sekä merkityksen ja potentiaalin tunnistamisen siellä, missä muut eivät vielä sitä näe.
Eräs haastattelemani keksijä lämmittää isoa taloaan peltikatolla. ”Peltikatolla?!”, ihmettelin, ”Peltikattohan on talvella kylmä ja kesällä lämmin”. Hän hymyili ja vastasi, että ”Ihan oikein päätelty, mutta ei loppuun saakka”.
Hän hyödyntää lämmityksessä auringon infrapunasäteiden lämpöä, joka kulkeutuu pilvien ja lumen läpi. Katon alta lämpö kerätään talteen yksinkertaisella menetelmällä ja kierrätetään talon lämmitykseen. Kovalla pakkasella keksijä ostaa noin 2 % talonsa lämmittämiseen tarvittavasta energiasta, muun hän saa peltikaton alta. Oma logiikkani oli tyssännyt ensimmäiseen ristiriitaan kylmän vuodenajan ja suuren lämmöntarpeen välillä.
Se että ajatus näyttää epäloogiselta ja mahdottomalta, kertoo lähinnä näkökulmasta. Se on myös tilanne, jossa mahdollinen piilossa oleva logiikka ei vielä näy. Joskus ajatus paljastuu epäloogiseksi ja järjettömäksi, mutta toisinaan nerokkaaksi. Tärkeää on tunnistaa tämä ero. Siihen tarvitsemme erilaisten tietämisen tapojen yhteistyötä: kykyä toimia näkyvän logiikan maailmassa ja kykyä toimia näkyvän logiikan ulkopuolella.
”Edelläkävijyys ja radikaali innovointi edellyttävät kykyä toimia tunnetun logiikan maailmassa ja piilossa olevan logiikan maailmassa.”
Näkyvän logiikan ja luotettavan datan kanssa toimimiseen meillä on hyviä välineitä. Voimme päätellä, analysoida, luokitella, vertailla, suhteuttaa ja niin edelleen.
Näkyvän logiikan ylittävän tiedon kanssa olemme hämmennyksissä. Usein ratkaisuna on sen sulkeminen pois. Sen sijaan että alkaisimme kehittää tarvittavaa näkökykyä ja ajattelun menetelmiä, haluamme siivota sisäisen tietämisen ja tämänhetkisen logiikan ylittävän näkökykymme pois ajattelustamme. Se on kuin tilanne, jossa emme vaivaudu puhdistamaan pienokaista, vaan heitämme lapsen pesuveden mukana pois. Tulevaisuuden kannalta elintärkeä tieto jää hyödyntämättä.
Toisin kuin usein luullaan, intuitiivinen sisäinen tieto ja päättely eivät ole vastakkaisia tai edes vaihtoehtoisia, vaan niiden yhteistyön avulla meillä on mahdollisuus toimia näkyvän logiikan ulkopuolella. Mutta molemmat tietämisen tavat ovat alttiita virheille ja molempien luotettavuutta on tärkeää tarkastella. Menetelmät ovat vaan erilaisia.
Se, että jokin vain tuntuu oikealta, ei ole tae vielä mistään. Ajattelumme on altis vinoumille ja tunteet värittävät näkökulmiamme. Viimeaikainen tunnetutkimus on osoittanut, että voimakkaan tunteen vallassa ajattelumme menee oikosulkuun. Voimme lamaantua pelosta tai joutua psykoosin kaltaiseen tilaan kiihkon tai ihastumisen seurauksena. Silloin teemme ailahtelevaan mutuun pohjautuvia päätöksiä, jotka kuorrutamme salonkikelpoisin perusteluin.
Sisäisen tiedon arviointiin on olemassa menetelmiä ja rohkeimmat asiantuntijat hyödyntävät niitä työssään. Eräs tärkeimmistä on uskallus tarkastella oman logiikan ulottumattomissa olevia, järjettömiltä vaikuttavia ajatuksia sekä avoimuus tutkia ristiriitaisia havaintoja loppuun saakka. Se ei vielä tarkoita, että päätösten pitäisi perustua niihin. Kyse on vasta tiedonhausta ja tutkimisesta, jossa myös tuulilasin edessä avautuva maisema tulee nähdyksi.
Asta Raami
Taiteen tohtori Asta Raami on intuitiotutkija, kouluttaja ja tietokirjailija. Hän on tutkinut luovuuden ja intuition teemoja 30 vuotta ja väitellyt intuition kehittämisestä luovissa prosesseissa. Vuosien aikana hän on saanut yhä uudestaan huomata aliarvioineensa niin intuition potentiaalin kuin ihmisten kyvyt hyödyntää luovan mielen ulottuvuuksia. Astan teokset Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä (S&S 2016) ja Intuitio3 – yhteys mahdottoman ratkaisuun (Otava 2020) käsittelevät intuition monimuotoisuutta ja hyödyntämistä. Tällä hetkellä Asta toimii yrittäjänä ja kouluttajana innerversity.org -hankkeessa. Lisätietoa: www.astaraami.com
Henkilökuva: Kirsi Tuura